Onnettomuuksista johtuvat menetykset

Inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä tapaturmien seurauksena:

Suomessa sattui palkansaajille 122 000 työpaikkatapaturmaa, 21 000 työmatkatapaturmaa ja 5 000 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä ja kaikkiaan 148 000 korvauksiin johtanutta tapausta vuonna 2008 (Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto). Kaikkien tapausten vahinkotaajuus oli 41,7 tapausta miljoonaa työtuntia kohti, missä on kasvua 2,0 % edellisvuoteen 2007 verrattuna. Teollisuuden toimialoilla sattui 31 000 korvattua työpaikkatapaturmaa vuonna 2008, eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Vahinkotaajuus kuitenkin kasvoi 42,9:stä 43,7:ään. (Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto, katso www.tvl.fi ). Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ennakkoarvion mukaan vuonna 2008 työtapaturmissa tai ammattitauteihin kuoli 170 palkansaajaa.

Taloudellisia menetyksiä onnettomuuksien seurauksena:

Esimerkiksi kun tapaturma- ja poissaolokustannukset ovat 10 miljoonaa € vuodessa, tarvitaan 200 milj € lisämyynti näiden kustannusten peittämiseksi voittomarginaalin ollessa 5 %. Lisämyynnin tarve alenee 100 milj euroon, jos kustannukset puolitetaan 5 milj. euroon (Käri Häkkinen, If ks RAPORTTI ).

Taloudellisia menetyksiä maineen ja markkina-aseman menetyksen seurauksena:

Turvallisuus on tärkeä yrityskuvaan vaikuttava tekijä. Esimerkkejä yrityksen maineen ja sitä myötä koko yrityksen tuhoutumisesta on useita. Ääriesimerkki on Bhobalissa Intiassa vuonna 1984 sattunut Union Carbiden tehtaan isosyanaattipäästö, jonka seurauksena kuoli tuhansia ihmisiä ja koko globaalisti toiminut Union Carbide -yhtiö tuhoutui.

Turvallisuutta pyritään varmistamaan kaikin mahdollisin keinoin yrityksissä:

Esimerkkeinä keinoista ovat turvallisuusjohtamisjärjestelmät, turvallisuuskampanjat (TUTTAVA, Responsible Care, 0-tapaturmafoorumi), koulutukset, seuranta ja valvonta. Olemassa olevat keinot eivät kuitenkaan näytä riittävän turvallisuuden varmistamisessa, kuten vuoden 2008 tapaturmatilasto osoittaa. On myös odotettavissa, että turvallisuudesta tulee yhä merkittävämpi kilpailutekijä mm. alihankkijoita tai päämiestä valittaessa ja työpaikkaa tai työntekijää valittaessa, kun globaali kilpailu kiristyy ja koulutetuista työntekijöistä on pulaa.

Tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaista ajattelua, uusia toimintamalleja ja -menetelmiä sekä työkaluja turvallisuusjohtamisen avuksi. Turvallinen toiminta vaatii moniosaamista tilanteiden ymmärtämiseksi ja sitä kautta niiden hallitsemiseksi. Elokuussa 2007 perustetusta FITPISistä toivotaan strategista kansallista toimijaa, joka auttaa turvallisuusalan uusien innovaatioiden kehittämisessä niin, että Suomen teollisuus nousee Euroopan kärkijoukkoon turvallisuudessa vuoteen 2015 ja Suomi on tunnettu tekijä turvallisuuspalveluiden ja -osaamisen tuottajana ja toimittajana. Näin tavoitellaan Kilpailuetua turvallisuutta lisäämällä.